Vuori kutsuu

Marianne “Kiipeilijä”

Ekan kerran tulin töihin Tahkolle lukion lukulomalla talvikaudella -04/05. Olen siis ollut täällä jo 17 huikeaa talvea, joista viimeiset neljä vuotta ympärivuotisesti. Nilsiäläisenä olen käynyt Tahkolla mäessä laskettelemassa ja lautailemassa niin pitkään kuin muistan. Ajattelin aina, että Tahko on varmaan hyvä paikka käydä töissä ja se on lähellä. Talvella lautailen edelleen, mutta koska työn puolesta tulee vietettyä täällä paljon aikaa, huomaan ettei rinnepäiviä kerry enää montaa vuodessa.

Talvella vastaan ensiaputoiminnasta ja toimin hissivastaavana. Kesällä työ on fyysisempää, koska silloin teemme koko ajan kaikenlaisia huoltohommia. Itse esimerkiksi kiipeilen pylväissä aina kun tarve. Koulun kanssa kävin joskus ihan oikeastikin kiipeilemässä, mutta Tahkolla se tarkoittaa huolto- tai pelastushommia. Kiipeän pylvääseen välittömästi kun tarve vaatii, myös talvella. Jos esimerkiksi tuolihississä sattuu jotain, niin olen yksi koulutetuista köysipelastajista. Eli siinä pelastetaan hissistä köysiä pitkin ja vaijerin avulla alas.

Tahko on minulle toinen koti, täällä tulee vietettyä niin paljon aikaa. Usein ihmisillä on käsitys, että meidän hommat loppuu, kun hissit laitetaan talven jälkeen kiinni. Talvella teemme pakolliset ylläpitotyöt sekä keskitymme ensiapuun ja turvallisuuteen. Kesät sitten huollamme ja kunnostamme seuraavaa talvea varten.

Jarmo “Korjaaja”

Päädyin Tahkolle aikoinaan sattuman kaupalla ja nyt työskentelen hissivastaavana ja sähköasentajana. Tarina meni niin, että kun puhelin soi ja vastasin, niin kahden tunnin sisällä piti olla jo töissä. Ja tänne minä sitten jäin kun työt vain jatkui ja jatkui. Vuosi oli 1983 joulukuussa. Aluksi olin vain talvet töissä. Silloin täällä oli vain muutamia hissejä ja naapurissa Nipasen laskettelurinteet. Silloin porukka vielä jakaantui kahteen keskukseen. Nyt hissejä on jo 15, kävijämäärät ihan eri luokkaa ja paljon kansainvälisiä vierailijoita.

Tahko merkitsee minulle työpaikkaa, täällä on tosi paljon tekemistä. Vapaa-ajalla tulen tänne tosi harvoin. Asun 40 kilometrin päässä järven takana. Talvella oikaisen jäitä pitkin töihin, mutta ei se joka vuosi onnistu.

Minun homma on pitää koneet kunnossa ja seurata että kaikki toimii. Joskus työpäivät venyy jos hissistä menee kone rikki. Työkaverit on huippuja ja hauskoja. Porukalla aina odotetaan oikein syksyä, että asiakkaat tulevat ja näkevät meidän kesätöiden tulokset.

Kata “Hiihto-ope”

Olen Tahkolla lumilautaohjaaja ja viime talvena kävin myös alppiohjaajakurssin. Enemmän työskentelen kuitenkin toimiston puolella, eli vastaan kaikista käytännön järjestelyistä, kuten kurssiaikataulutuksista. Talvella vastaan hiihtokoulun toiminnasta ja kesäaikaan meillä tulee Bike Park -ohjauksia ja muuta kesätoimintaa. Lisäksi organisoin ympäri vuoden täällä pidettäviä erilaisia kursseja ja tapahtumia.

Alun perin aloitin toimistopuolelta, mutta lautailua olen harrastanut 10-vuotiaasta asti ja käynyt lautapuolen ohjaajakurssin. Olen Nilsiästä kotoisin ja Tahkolla olin ensimmäistä kertaa töissä hissipuolella jo 14-vuotiaana. Välissä kävin muualla töissä, mutta nyt olen ollut täällä kolme vuotta vakituisena. Vaikka ikää on vasta 32 vuotta, niin Tahkotalvia minulle on kertynyt jo 16. Aika monta eri työpistettä olen päässyt kokemaan täällä hissien jälkeen, nyt sitten toimiston puolella.

Tahko tuntuu toiselta kodilta. Sen huomaa ehkä juuri siinä, kun se ensimmäinen työkokemus tuli täältä ja sitten kävin muualla. Palasin, koska Tahkosta muodostui alusta alkaen sellainen oma paikka. Tykkään Tahkon monipuolisuudesta ja huikeista maisemista kesät ja talvet. On ollut mahtavaa nähdä, miten paikka on muuttunut talvipainotteisesta ympärivuotiseksi. On tosi hienoa, että täällä voi nykyisin asua ympäri vuoden.

Jari “Jeti”

Kaikenlaista on tullut nähtyä. Lumetushommia, hissihuoltoa ja -valvontaa ja kaikkea mahdollista. 39 vuotta olen Tahkolla ollut, vuodesta 1983. Olen asunut koko ikäni Nilsiässä, eipä siellä tainnut olla hirveästi töitä, Tahkolle tuli sitten haettua.

Lumetuksessa ensin kunnostetaan putket ja lumetuslinjat ja sitten koeajetaan kaikki nuo. Laitetaan tykit valmiiksi ja sitten seurataan sääennusteita. Ja vastataan kaikille milloin lumetus alkaa. Sehän alkaa -3 asteessa.

Ja täällähän sitä ollaan kuin toisessa kodissaan. Ei ollut monta hissiä silloin kun tulin töihin. Mutta hissien huolto tänä päivänä on ihan samaa kuin silloinkin. Vanhin taitaa olla kisarinteen hissit, eipäs, vaan vanhin on rinneravintolan vieressä se oikean puolimmainen, vuodelta -81.

Parasta työssä on työkaverit. Ja se että tämä on lähellä, koska asun tuossa kylällä. Ei tarvii reissuhommissa olla. Alkuun ei oltu kesiä töissä, itse olin Etelä-Suomessa kattoja tekemässä. Nyt homma on muuttunut ympärivuotiseksi.