Rinteet ja reitit vain paranevat käytössä. Todellisuudessa täydellisen elämyksen taustalla on melkoinen sakki jehuja, jotka pitävät huolta, että vuori on aina valmiina seikkailijoille. He tekevät vuoresta jännittävän, laadukkaan ja ennen kaikkea turvallisen. Tutustu Tahko Mountainin tekijöihin!
Nicolas “Nikke” Cafaro
Nikestä parasta on rinnekoneella ajaminen. Hänen mielestään parempaa työtä ei olekaan.
Minun perustyö Tahko Mountainilla on ajaa kissaa ja pitää rinteitä kunnossa. Alkutalvesta olen mukana lumetushommissa ja joulu-tammikuussa alkaa rinteiden ajo. Ne ajetaan joka ilta. On jo yö, kun kaikki on valmista. Tankkaan koneen ja laitan kaiken valmiiksi seuraavaa päivää varten.
Työssä parasta on rinnekoneella ajaminen. Ei tätä parempaa työtä olekaan. Pienestä pitäen olen haaveillut koneilla ajamisesta, niin onhan se mukavaa kun pääsee oikein ison koneen kuskiksi. Työ on haastavinta kevätkeleillä, kun illalla rinne on sohjoinen ja sula, mutta muuttuu yön myötä jäätiköksi. Talvella kovaa rinnettä ja irtolunta on mukava ajaa, koska siitä saa laskijoille hyvän jäljen ja pohjan.
Keväisin huolehdin huoltoreitit kuntoon. Niitä pitkin kuljemme mönkkäreillä huoltamaan hissejä ja liikkumaan rinnealueella. Kesällä huollan kaivinkoneella Bike Parkin reittejä sateen ja kulumisen jäljiltä. Toki myös rinnekonetta pitää huoltaa, vaihtaa öljyt ja tehdä isommat korjaukset mitä talvella ei ehdi tekemään. Muuten kesä menee lomaillessa.
Minulla on kokemusta rinnekoneiden ajamisesta ja huollosta työkseni jo 20 vuotta. Olen touhunnut koko ikäni koneiden kanssa, niin siinä sitä on oppinut. Lisäksi edellisessä työpaikassani Kasurilassa sain oppia kokeneemmilta. Tahko Mountainille päädyin kaksi talvea sitten kaverin houkuttelemana. Ehdin työskentelemään Kasurilassa lähes 18 vuotta, niin tämä on ollut mukavaa vaihtelua.
Mikko “Ski Patrol” Leppäharju
Vapaaehtoisvoimin pyörivä Ski Patrol huolehtii laskupäivän turvallisuudesta.
Vapaaehtoisvoimin pyörivän Ski Patrol -toiminnan tarkoitus on valvoa rinteiden turvallisuutta ja ennaltaehkäistä onnettomuuksia. Olemme joka paikan höyliä: opastamme ihmisiä, autamme ensiavussa, noudamme hisseistä tippuneita tavaroita ja seuraamme laskijoiden rinnekäyttäytymistä.
Ski Patrolin aamu alkaa ala-asemalta. Jos tiedossa on vilkas päivä, ohjaamme jonotusta verkoilla, jotta ihmiset pääsevät hisseille joutuisasti ja turvallisesti. Kyselemme henkilöstöltä päivän erikoistarpeista tai sään tuomista haasteista. Pääasiassa liikumme koko päivän suksilla, mutta meillä on käytössä myös moottorikelkka. Laskemme rinteitä läpi ja seuraamme kaikkea ympärillämme tapahtuvaa. Jos jostain kohti alkaa paljastua kiveä tai maata, käymme merkkaamassa ne huoltoa varten. Tarvittaessa puutumme esimerkiksi syöksylaskijoiden tai metsästä rinteeseen hyppivien puuhiin.
Kesällä 2022 meidät voi bongata myös alamäkiajon merkeissä, kun starttaamme Bike Patrol -toiminnan. Hoidamme rinteitä ja alamäkiajoreittejä, seuraamme turvallisuutta ja annamme tarvittaessa ensiapua. Bike Patrol -toiminta laajenee pikkuhiljaa. Tänä vuonna kurssille lähtee kaksi uutta vapaaehtoista mukaan. Näitä hommia on ilo tehdä oman työn ohella, itse olen siviiliammatiltani ensihoitaja Pohjois-Savon Pelastuslaitoksella. Vuodessa minulle kertyy noin 50 päivää rinnehommia.
Suomessa Ski Patrol -toiminta alkoi virallisesti vuonna 2012. Olen toiminut Tahko Mountainin Ski Patrol -joukon vetäjänä nyt viisi vuotta. Täällä parasta on rinneprofiilit ja todella hyvin hoidetut rinteet. Lisäksi meillä on kasassa hyvä porukka ja tekemisen meininki.
Tiia Ahonen ja Tuuli Ahonen
Lipunmyynnin tehokaksikon identtisyys hämmentää asiakkaita – ja välillä kollegoitakin.
Nilsiästä kotoisin oleva kaksikko päätyi Helsingin vuosien jälkeen kotiseudulleen töihin.
Tuuli: Tiia oli täällä ensin. Kollegat olivat alkuun hämillään, kun yhtäkkiä toimistossa meitä olikin kaksi. Edelleen meidän erottaminen voi olla vaikeaa, koska työvaatteetkin ovat harva se päivä prikulleen samat.
Tiia: Merkonomi-opintojeni jälkeen olin töissä Nilsiässä erilaisissa asiakaspalvelutöissä. Meidän toimistopäällikkö oli löytänyt yhteystietoni ja kysyi kiiinnostaisiko paikka lipunmyynnissä. En empinyt hetkeäkään ja nyt olen työskennellyt jo viisi kautta Tahko Mountainin lipunmyynnissä ja hiihtokoulun toimistossa.
Tuuli: Minulla on nyt ensimmäinen Tahko Mountain -talvi takana, tosin olen työskennellyt alueen ravintoloissa yhden kauden. Koronan jälkeen lopetin ravintola-alan hommat ja mietin lähdenkö kouluun vai muihin hommiin. Tiia vinkkasi lipunmyynnin avoimesta paikasta ja päätin hakea.
Lipunmyynnin lisäksi molemmat vastaavat puhelimeen ja sähköpostiin sekä ohjeistavat kävijöitä. Tiian hommiin hiihtokoulun toimistolla kuuluu myös varausten operointi. Kesällä hiihtokoulu hoitaa Bike Parkia, mutta eri tekijöiden voimin, koska kaksoset suuntaavat kesäksi töihin Tahko Golfiin.
Tuuli: Onhan se aika hauskaa, että olemme käyneet samat koulut samoilla luokilla ja nyt 27-vuotiaana jaamme työpaikatkin. Parasta on, kun Tahkolla voi työllistyä ympärivuotisesti. On ihana päästä kokeilemaan eri juttuja ravintola-alan hommien jälkeen.
Tiia: Nuorena ihmisenä on ollut hienoa seurata Tahkon kehitystä. Töitä ja yhteishenkeä riittää, kun alueen eri yritykset ja tekijät puhaltavat yhteen hiileen. Ja kun ihmiset työskentelevät useissa paikoissa, niin siinä väkisinkin tutustuu kaikkiin. Meillä on Tahko Mountainillakin aivan mahtava porukka, vaikka teemme ihan erilaisia hommia konekuskeina, hissivastaavina ja lipunmyyjinä.
Hiihtokeskuksen kupeessa kasvaneet kaksoset paljastavat vielä yhden asian: työn myötä molemmat ovat innostuneet myös laskettelusta.
Tiia: Lapsena en koskaan pitänyt laskettelurinteiden läheisyyttä isona juttuna. Työn myötä siitä on kuitenkin tullut erittäin tykätty harrastus.
Tuuli: Kun Tiia aloitti Tahko Mountainilla työt, innostuin lähtemään hänen mukaansa rinteeseen pari kertaa kaudessa. Nyt kun olen itsekin täällä töissä, on laskemisesta tullut säännöllinen vapaapäivien harrastus.
Marianne “Kiipeilijä” Lappalainen
Joskus työpäivä vaatii kiipeämistä pylvääseen. Marianne on työskennellyt Tahkolla jo 17 talvea.
Ekan kerran tulin töihin Tahkolle lukion lukulomalla talvikaudella -04/05. Olen siis ollut täällä jo 17 huikeaa talvea, joista viimeiset neljä vuotta ympärivuotisesti. Nilsiäläisenä olen käynyt Tahkolla mäessä laskettelemassa ja lautailemassa niin pitkään kuin muistan. Ajattelin aina, että Tahko on varmaan hyvä paikka käydä töissä ja se on lähellä. Talvella lautailen edelleen, mutta koska työn puolesta tulee vietettyä täällä paljon aikaa, huomaan ettei rinnepäiviä kerry enää montaa vuodessa.
Talvella vastaan ensiaputoiminnasta ja toimin hissivastaavana. Kesällä työ on fyysisempää, koska silloin teemme koko ajan kaikenlaisia huoltohommia. Itse esimerkiksi kiipeilen pylväissä aina kun tarve. Koulun kanssa kävin joskus ihan oikeastikin kiipeilemässä, mutta Tahkolla se tarkoittaa huolto- tai pelastushommia. Kiipeän pylvääseen välittömästi kun tarve vaatii, myös talvella. Jos esimerkiksi tuolihississä sattuu jotain, niin olen yksi koulutetuista köysipelastajista. Eli siinä pelastetaan hissistä köysiä pitkin ja vaijerin avulla alas.
Tahko on minulle toinen koti, täällä tulee vietettyä niin paljon aikaa. Usein ihmisillä on käsitys, että meidän hommat loppuu, kun hissit laitetaan talven jälkeen kiinni. Talvella teemme pakolliset ylläpitotyöt sekä keskitymme ensiapuun ja turvallisuuteen. Kesät sitten huollamme ja kunnostamme seuraavaa talvea varten.
Jari “Jeti” Makkonen
Lumimies on löytynyt. Hän on Jari, ja asunut lähialueilla koko ikänsä.
Kaikenlaista on tullut nähtyä. Lumetushommia, hissihuoltoa ja -valvontaa ja kaikkea mahdollista. 39 vuotta olen Tahkolla ollut, vuodesta 1983. Olen asunut koko ikäni Nilsiässä, eipä siellä tainnut olla hirveästi töitä, Tahkolle tuli sitten haettua.
Lumetuksessa ensin kunnostetaan putket ja lumetuslinjat ja sitten koeajetaan kaikki nuo. Laitetaan tykit valmiiksi ja sitten seurataan sääennusteita. Ja vastataan kaikille milloin lumetus alkaa. Sehän alkaa heti nollassa asteessa. Koneet on kehittyneet sen verran, että voi lämpimämmässä jo aloittaa. Ennen piti olla enemmän pakkasta, -3 asteen pakkasessa pystyi tekemään jollain lailla.
Ja täällähän sitä ollaan kuin toisessa kodissaan. Ei ollut monta hissiä silloin kun tulin töihin. Mutta hissien huolto tänä päivänä on ihan samaa kuin silloinkin. Vanhin taitaa olla kisarinteen hissit, eipäs, vaan vanhin on rinneravintolan vieressä se oikean puolimmainen, vuodelta -81.
Parasta työssä on työkaverit. Ja se että tämä on lähellä, koska asun tuossa kylällä. Ei tarvii reissuhommissa olla. Alkuun ei oltu kesiä töissä, itse olin Etelä-Suomessa kattoja tekemässä. Nyt homma on muuttunut ympärivuotiseksi.
Jarmo “Korjaaja” Hakkarainen
Sattuman kauppaa vai kohtalon järjestelyjä? Miten vain, Jarmo huolehtii että Tahkolla on paikat kunnossa.
Päädyin Tahkolle aikoinaan sattuman kaupalla ja nyt työskentelen hissivastaavana ja sähköasentajana. Tarina meni niin, että kun puhelin soi ja vastasin, niin kahden tunnin sisällä piti olla jo töissä. Ja tänne minä sitten jäin kun työt vain jatkui ja jatkui. Vuosi oli 1983 joulukuussa. Aluksi olin vain talvet töissä. Silloin täällä oli vain muutamia hissejä ja naapurissa Nipasen laskettelurinteet. Silloin porukka vielä jakaantui kahteen keskukseen. Nyt hissejä on jo 15, kävijämäärät ihan eri luokkaa ja paljon kansainvälisiä vierailijoita.
Tahko merkitsee minulle työpaikkaa, täällä on tosi paljon tekemistä. Vapaa-ajalla tulen tänne tosi harvoin. Asun 40 kilometrin päässä järven takana. Talvella oikaisen jäitä pitkin töihin, mutta ei se joka vuosi onnistu.
Minun homma on pitää koneet kunnossa ja seurata että kaikki toimii. Joskus työpäivät venyy jos hissistä menee kone rikki. Työkaverit on huippuja ja hauskoja. Porukalla aina odotetaan oikein syksyä, että asiakkaat tulevat ja näkevät meidän kesätöiden tulokset.
Kata
Vuoren viemää. Kata ei voinut vastustaa Tahkon lumoa, vaan palasi takaisin tuttuihin maisemiin muutaman vuoden jälkeen.
Olen Tahkolla lumilautaohjaaja ja viime talvena kävin myös alppiohjaajakurssin. Enemmän työskentelen kuitenkin toimiston puolella, eli vastaan kaikista käytännön järjestelyistä, kuten kurssiaikataulutuksista. Talvella vastaan hiihtokoulun toiminnasta ja kesäaikaan meillä tulee Bike Park -ohjauksia ja muuta kesätoimintaa. Lisäksi organisoin ympäri vuoden täällä pidettäviä erilaisia kursseja ja tapahtumia.
Alun perin aloitin toimistopuolelta, mutta lautailua olen harrastanut 10-vuotiaasta asti ja käynyt lautapuolen ohjaajakurssin. Olen Nilsiästä kotoisin ja Tahkolla olin ensimmäistä kertaa töissä hissipuolella jo 14-vuotiaana. Välissä kävin muualla töissä, mutta nyt olen ollut täällä kolme vuotta vakituisena. Vaikka ikää on vasta 32 vuotta, niin Tahkotalvia minulle on kertynyt jo 16. Aika monta eri työpistettä olen päässyt kokemaan täällä hissien jälkeen, nyt sitten toimiston puolella.
Tahko tuntuu toiselta kodilta. Sen huomaa ehkä juuri siinä, kun se ensimmäinen työkokemus tuli täältä ja sitten kävin muualla. Palasin, koska Tahkosta muodostui alusta alkaen sellainen oma paikka. Tykkään Tahkon monipuolisuudesta ja huikeista maisemista kesät ja talvet. On ollut mahtavaa nähdä, miten paikka on muuttunut talvipainotteisesta ympärivuotiseksi. On tosi hienoa, että täällä voi nykyisin asua ympäri vuoden.
Antti Miettinen
Yleismies, joka tekee kaikkea mahdollista. Työssä parasta on vaihtelevuus.
Työssä parasta on vaihtelevuus ja monipuolisuus, täällä tapahtuu koko ajan kaikkea ja asiat etenee ja kehittyy. On mukava nähdä ja olla mukana tässä kehityksessä.
Työ on vaihtelevaa, kesällä teen huoltohommia ja pyöritän hissiä. Pyrin tarjoamaan parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen, kun hoidan hissin pyörittämisen.
Rinteissä olisi hyvä pitää maltti mielessä ja noudattaa sääntöjä. Jos rinne on suljettu, niin sinne ei silloin saa mennä, koska se voi olla vaarallista, siellä voi esimerkiksi olla lumetus käynnissä tai vedetty sähkökaapeli.